"Sanokaa tytär Siionille: 'Katso, sinun kuninkaasi tulee sinulle hiljaisena ja ratsastaen aasilla, ikeenalaisen aasin varsalla'." (Matt.21:5)
Jeesus vaappui Jerusalemiin aasin kyydillä, ja sai aikaan totaalisen kaaoksen Jumalan temppelissä.
Inhimillisin silmin nähtynä kuva voi olla yllättävä ja hämmentävä, mutta niinkuin Jeesuksen teot aina, kuvastaa se täydellisesti Jumalan olemusta.
Hänen läsnäolonsa asuinpaikaksi tarkoitetusta pyhäköstä oli tehty markkinatori. Ylistyksen ja rukouksen hetkeksi tarkoitetusta uhraamisesta oli tullut suorituksenomainen, omavanhurskas teatterinäytös. Kansansa palvelijoksi tarkoitetuista papeista oli paisunut itsensä korottaneita poliitikkoja. Siksi he eivät tunnistaneet Kuningastaan Hänen tullessaan, eikä Kuningas osoittanut tuntevansa heitäkään.
Tunnemmeko me Jeesuksen, kun Hän tulee luoksemme? Joutuuko Herra toteamaan hengellisyytemme ja seurakuntaelämän olevan pelkkää eksyttävää tyhjäntoimitusta? Otammeko vastaan aasilla ratsastavan Kuninkaan, vai vaadimmeko jotain silmän pyyntöä miellyttävämpää? Joutuuko Jeesus heittämään pyhäkkömme myyntipöydät ylösalaisin tehdessään tilaa rukousalttarille? Joutuuko Hän vitsansa voimalla pudottamaan meidät alas korokkeilta, joille olemme itsemme nostaneet?
Hän tuli lunastamaan henkensä hinnalla meidät yhteyteensä. Mutta me emme ole tahtoneet. Tahdomme mielummin hienoja ohjelmanumeroita ja hyvää viihdettä. Mutta vielä Hän kutsuu, vielä Hän kolkuttaa ovella, ja odottaa meidän vain avaavan oven ja sanovan: "Siunattu olkoon Hän, joka tulee Herran nimeen".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti